tiistai 11. lokakuuta 2011

Två Tungor Utan Asbest

Eilen oli mitä hauskimmat ja räväyttävimmät treenit, IKINÄ! Monissa random kokoonpanoissa olen soitellut, mutta tämä on varmasti niistä ultimaattisin ja karismaattisin (omaltakin osalta). Mä odotan tältä paljon ja liikaa.
  Mutta mitäs muuta? Rugbya tässä pitäis alotella harrastelemaan :D, kaikki sukulaiset on vaan sanonu mua hulluks tai vaan sanonu, että kannattaisko tätä vielä miettiä. No, en mieti, tää on hieno laji.
Äidin reaktio oli kyl paras, näin äitini soitti siskolleni: ''Kuule Tytskä, tiedätkö sä mitä se sun veli on nyt harrastamassa? Rugbya! Tiäks sää mitä se on, se on sitä amerikkalaista jalkapalloa ilman suojia! Siinä pitää olla joko kauhea kaappi tai ihan sairaan nopea, ja onko Matas sun mielestä muka kumpaakaan noista?'' :DD

Mä harrastan mitä mä harrastan, mitä nyt mua nyt parissa treeneissä on potkastu päähän suoraan silmien väliin, mutta sehän kuuluu peliin. Ja nyt ei tartte murehtia läväreitten ottamisesta, ku nehän olis vaan tiellä treeneissä. Ja huomen taas, pitäis hankkia nappikset viikonloppuna ni ei liukuis kauheesti tuol nurmel ja pääsis vähän nopeempaa, ku kieltämättä en oo mikään kaappi, pieni pahainen kitaristi vaan...

Ja tää mun EF vaihto-oppilasvuosi jutut on kulkenu tosi hyvin. Me so happy!

Mut nyt vois alkaa mennä koisaamaan. Hyviä öitä, ja ensi kertaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti